Tulokset

 ITPA

  • Lahjakkuuden eri osa-alueiksi muodostuivat verbaalisuus, visuaalisuus ja ilmaisu.
  • Oppiaineiden faktorit: matematiikka vs muut oppiaineet.
  • Koulussa menestymiseen on parhaat edellytykset kielellisesti lahjakkailla ja ylemmistä sosiaaliluokista tulevilla lapsilla; koulussa menestymistä voidaan ennustaa 5-7-vuotiaille tehdyn testin avulla melko luotettavasti (selittää 45% eroista koulumenestyksessä).

LAHJAKKUUS JA ASUINPAIKKA
 Kuusinen (2003): Lahjakkuus ja asuinpaikka: 30:n vuoden seurantatutkimuksen tuloksia lahjakkuuden yhteyksistä asuinpaikan valintaan. Lue artikkeli tästä pdf-muodossa <Kuusinen_J_2003.pdf> [352 kB].


  • Lahjakkuuden eri osa-alueiksi muodostuivat verbaalisuus, visuaalisuus ja ilmaisu.
  • Oppiaineiden faktorit: matematiikka vs muut oppiaineet.
  • Koulussa menestymiseen on parhaat edellytykset kielellisesti lahjakkailla ja ylemmistä sosiaaliluokista tulevilla lapsilla; koulussa menestymistä voidaan ennustaa 5-7-vuotiaille tehdyn testin avulla melko luotettavasti (selittää 45% eroista koulumenestyksessä).

TIETEEN PÄIVÄT 15.1.2005

 Professori Jorma Kuusisen luento Tieteen päivillä 15.1.2005 on nähtävissä verkkovideona Helsingin yliopiston sivujen tietotekniikkaosastolla otsikolla: "Lahjakkuus-älykkyys-oppiminen - suhteellisen vaikea suhde?". Lataa video suoraan tästä linkistä RealVideo -formaatissa [laatu: 451 kbps - kesto: 1:15:35]. Saman luennon diat Powerpoint -esityksenä <Kuusinen_J_2005.pps> [420 kB].


KOULU-URAT
  • Sukupuoli vaikuttaa koulumenestykseen peruskoulussa, mutta poikien kohdalla myös syntymäkuukausi: loppuvuodesta syntyneet saavat heikomman alun koulunkäynnilleen (tutkittiin 2. ja 5. luokilla).
  • Koulumenestys peruskoulun 6. ja 9. luokilla ei (lukuaineissa) eriydy oppiaineittain, vaan menestys on oppiaineista riippumaton, yleinen ja pysyvä ominaisuus. Tästä näkökulmasta koulun oppiainejako vaikuttaa keinotekoiselta.
  • Lahjakkuus vaikuttaa koulumenestykseen vain keskimmäisessä sosiaaliryhmässä; ylimmässä yhteiskuntaluokassa koulussa menestytään lahjakkuudesta riippumatta ja alimmassa ei menestytä - lahjakkuudesta huolimatta. Näin koulun katsotaan uusintavan yhteiskuntarakennetta.
  • Sukupuoli ja sosiaalinen tausta vaikuttavat voimakkaasti lukioon siirtymiseen.

URALINJAT
  1. Koulutusura: yleisin toiminnan muoto
  2. Vakaa työura: sijoitutaan nopeasti ammattia vastaavaan työhön; ei työttömyyttä
  3. Tavanomainen työura: vaiheet koulutuksen jälkeen aloitteleva, kokeileva ja vakaa; ei työttömyyttä
  4. Epävakaa työura: ei vakiintumista ammattiin, kokeilevat ja vakaat vaiheet vaihtelevat; koulutustapahtumia; korkeintaan 1 työttömyysjakso
  5. Pysähtynyt työura: sekalaisia töitä, työttömyyttä, ei koulutusta vastaavaa työtä tai ammattiin valmistavaa koulutusta

KOULUTUS- JA TYÖURAT ELÄMÄNKULUSSA
 Penttilä, M. (2003) Koulutus- ja työurat elämänkulun jäsentäjinä. Esitys kasvatustieteen päivillä 2003.


ELÄMÄNKULKU
 Penttinen, P. (2002) Elämänpoliittiset valinnat elämänkulussa pdf-tiedostona <Penttinen_P_2002.pdf> ja Powerpoint-esityksenä <Penttinen_P_2002.pps> [3,0 MB].

Penttinen, P. (2003) Elämänkulkua jäsentäneet sukupolvikokemukset. <Penttinen_P_2003.pdf>.


OMAN KEHITYKSEN HALLINTA JA ONNELLISUUS
 Hietala, R. (2003) Oman kehityksen hallinnan ja onnellisuuden muutoksien väliset yhteydet aikuisiällä. Esitys kasvatustieteen päivillä Rovaniemellä 21.-22.11.2002.
<Hietala_R_2003.pps>.

KOULUTUS JA TULOT
Kuusinen, J., Louvesniemi, K. & Penttinen, P. 2004. Koulutus - tuottava investointi vai riskibisnes? <Kuusinen_Louvesniemi_Penttinen.pdf>.



TULOKSIA PRO GRADUISTA:

 Hietala, R. (2001) Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.

  • Oman kehityksen hallinnan piirteitä ovat: vahva tahto, tyytyväisyys, sosiaalinen tuki, epätoivo, syytös, hallinta.
  • Älykkyys voi suojella negatiivisilta piirteiltä (epätoivo, syytös).
  • Sosiaaliluokka vaikuttaa oman kehityksen hallintaan (esim. vahva tahto, elämässä onnistumisen todennäköisyys), samoin sukupuoli osittain.
  • Objektiiviset (koulutus, ammatinvalinta) ja subjektiiviset (esim. kiinnostavuus, onnistuminen, onnellisuus) ennustajat.
  • Koti, perhe ja parisuhde tärkeitä elämän kiinnostavuuden ja onnellisuuden kannalta.
  • Yksilön kehityksellinen tila on merkittävä ennustaja hänen subjektiivisen tyytyväisyytensä kannalta: onnellisuus ja subjektiivinen hyvinvointi ovat yhteydessä yksilön käsityksiin itsestään ja mahdollisuuksistaan.

Nieminen, S. (1992) Nuorten koulutus- ja työvoimaurat. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.
  • Uralinjoja olivat: (koulutusura (26%), vakaa työvoimaura (23%), tavanomainen työvoimaura (24%), epävakaa työvoimaura (11%), pysähtynyt työvoimaura, (10%) kouluttamattomat (6%); ammatillinen koulutus ei yksin riitä takaamaan vakaata työuraa.
  • Uralinjojen muodostumiseen olivat yhteydessä sosiaaliluokka, lahjakkuus, koulumenestys, pohjakoulutus sekä äidin tulot (eivät esim. sukupuoli tai isän tulot).
  • Kyselyyn jättivät vastaamatta lähinnä heikosti koulussa menestyneet (joilla myös työurat olisivat todennäköisesti olleet heikot).
  • Vastanneiden asenteet koulutusta ja työntekoa kohtaan olivat pääosin myönteiset kaikilla uralinjoilla.

Heinäaho, M. (1993) Nuoren aikuisen hyvinvointi, onnellisuus ja subjektiiviset näkemykset elämäntilanteesta. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.
  • Nuorista (23-27-vuotiaista) aikuisista lähes kaksi kolmesta oli töissä, neljäsosa opiskeli, ja vain 5% oli työttömänä; koulumenestys ja kotitausta selittivät toiminnan laatua.
  • Seitsemän kymmenestä oli suorittanut keskiasteen tutkinnon ja joka viides jonkin korkeakoulututkinnon.
  • Etenkin hyvin koulussa menestyneiden suhteet omiin vanhempiin ovat hyvät, he ovat aktiivisempia esim. harrastuksissa ja ovat yleisemminkin tyytyväisiä elämäänsä.

Louvesniemi, K. (2005) Koulutuksellinen ja työmarkkinallinen syrjäytyminen elämänkaaressa. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto.
<Louvesniemi_K_2005.htm>.